Palataan juurille hetkeksi

Pitkän päivittelytauon jälkeen katsoin parhaaksi palata linjoille blogsauttamisen merkeissä ja mikäs parempi tapa kuin kurkata blogin omin pikku kätösin valkkaamaani osoitetta. www.arvostan.net

Mie arvostan monia asioita. Useita huomaan ja ajattelen päivittäin kymmeniä kertoja ja toisia vain kerran kuukaudessa. Joskus menee vuosia huomata taas arvostavansa. Päivitystauon varrella mieleen humpsahtaneita ei missään erityisessä järjestyksessä:

Talkootyö. Yhteisen hyvän eteen työntekoa omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Tämän päivän suoritus-, raha- yksilökeskeisessä maailmassa harmittavasti koko ajan harvinaisempaa mutta minusta sitäkin arvostettavampaa ja yritän pontevasti ja joskus vähemmän pontevasti kantaa oman korteni kekoon tavoilla, jotka parhaiten taidan. Arvostan kovasti.

Avunanto. Kunpa muitten navat olisivat joskus pikkuisen lähempänä omaa napaamme kuin mitä ne nyt tuntuvat olevan. Enkä nyt puhu välttämättä rahasta tai työvoimasta, vaan monesti jo pelkästään ystävällinen sana, kädenojennus tai oven avaaminen käy avusta aivan yhtälailla kuin vaikka muuttoapuna toimiminen tai työvuoron vaihtaminen. Siitä mainio juttu, että auttaminen tuppaa tuottamaan lisää auttamista. Arvostan kovasti.

Sitkeys ja periksiantamattomuus. Muutamien ystävien vakavat onnettomuudet ja niistä toipumisen seuraaminen on ollut herkistävää ja nöyristävää ja hatun pois päästä lennättävää. Oma ”emmie nyt millään jaksaisi kun olisi kynnetkin leikattava ja telkkaristakin tulisi enmuistamitä” on jotenkin vielä entistäkin kuluneempaa kun onnettomuudesta vasta seitsemättä kuukautta toipuva tai hädin tuskin istumaan pystyvä kertoo pystyvänsä jo olemaan seisaallaan yli kymmenen minuuttia. Arvostan suunnattomasti.

Osaaminen. Varsinkin kädentaidot. Voi tavaton miten kovasti mie arvostan oman talonsa rakentajia, upeiden piirrosten, veistosten tai paperilennokeiden tekijöitä, muusikoita, aateekoon kielellä ajattelevia, urheilijoita ja muita, jotka ovat kovalla työllä ja lahjakkuudella jalostaneet itsensä ihan uskomattomiin suorituksiin omaan lähtötasoonsa tai elämänkehykseensä nähden.

Ihan muutama vain tällä  haavaa mainittuna riittäköön. Otetaan vielä viimeinen, joka ehkä on miun arvostusmittakaavassa siellä ihan terävimmässä kärjessä.

Oman elämänsä sankarit. Kaikki ne, jotka oman elämänsä ottavat avosylin elettäväksi rahapulasta, heinänuhasta, liikenneruuhkasta, niskajäykkyydestä, rakosta jalassa ja kaikista niistä pienistä ja suurista elämänharmeista huolimatta. Mie arvostan teitä suuresti ja olen kovin iloinen ja ylpeä, että saatte minun olla pienempi tai suurempi, aktiivisempi tai passiivisempi osa teidän eloanne ja oloanne.

Aika diipeissä ja ehkä jopa hiukan melodramaattisissa tunnelmissa palaa arvostan.net tauoltansa, mutta ehkä voimme olla huoleti. Kyllä tämä tästä vielä kevenee 😀

Jaa Facebookissa tai sähköpostillaShare on Facebook
Facebook
Email this to someone
email
Kategoria(t): Perussettiä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Varmenne * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.